No johan pomppasi.

Nimittäin seurailijat ja kävijät täällä blogissa !
Tästä tulee varmaan todella jäinen postaus, mutta en vaan voi olla kirjoittamatta tätä.
ISO kiitos Emmalle blogini linkittämisestä :)

 

Vaikka blogini välilehdissä on "Ida pähkinänkuoressa"-osio, niin siitä huolimatta kerron itsestäni muutaman asian, että tulee tämä likka tutuksi :)
Elikkäs, Olen Ida, Vuosimallia 1992 ja synttäreitä vietän 28.2 kalevalanpäivänä ( pienenä halusin aatella että liputettiin sen takia kun mulla on synttärit :)

Ystävät luonnehtivat mua Liian kiltiksi, sosiaaliseksi, höpsöksi huithapeliksi, iloiseksi, hieman laiskaksi ja rakastavaksi tyypiksi. Äiti sanoo mua pahemman luokan taivaanrannan maalariksi. Ja oikeastaan allekirjoitan noista  kaiken. Oon tämmönen elän hetkessä tyyppi, jolla saattaa asiat jäädä nopeasti puolitiehen, enkä aina edes muista mitä olin tekemässä tai mitä olin ajatellut tehdä seuraavaksi.  

Niinkuin Emma tuolla blogissaan kertoi, niin olen ajatellut lähteä au pairiksi. Ja oikeastaan olen hakuprosessin saanut siihen pisteeseen, että ensiviikolla mulla on haastattelu, jonka jälkeen mulle aletaan etsimään hostperhettä Jenkeistä :)
Syitä on ihan älyttömän paljon, miksi päätin laittaa hakupaperit vetämään, ja ajattelin kertoa teille nytten niistä osan. Koska oon tämmönen huithapeli haaveilija, en vain yksinkertaisesti osaa päättää mitä haluan tulevaisuudelta. Peruskoulusta oon lähtenyt vuonna 2008 ja suuntasin samantien lukioon. Mulla oli haaveet aika korkeella ja uhkailin sukulaisille, että alan lukemaan psykologiaa. No en alkanu lukemaan psykaa, koska en oppinut tunneilla mitään ikinä, enkä tainnut pahemmin tykätä lukion psykan maikasta..
Palloilin lukiossa yli kaksi vuotta ja jäin kokoajan muista jälkeen, vaihdoin 4 vuoden aikatauluun ja yritin kerätä motivaatiota sekä läpäistä kursseja. Ainoat aineet missä loistin : äidinkieli, terveystieto, liikunta, musiikki ja kuvaamataito. Koulumme Opo sitten ehdotti mulle ammatillista puolta, kun huomasi ettei tyttöä kiinnosta lukeminen. Erosin lukiosta, aloitin duunin tekemisen (kaupan kassa, sekä lapsien hoitaminen ), hain 2011 Urheiluopistoon, sekä kauneudenhoitoalalle pääsin molempiin paikkoihin sisälle. suuntasin Urheiluopistoon haaveena liikuntaneuvojan ammatti, mutta sekin kaatui siihen, että muutin pois kotoota, tarvitstin työpaikan, että sain vuokranmaksettua ja koulupäivät olivat 8-16 ja eripaikkakunnalla, joten itsenäistymispäissäni päätin etsiä töitä ja lopettaa koulun. Ja koska palloilen edelleen tulevaisuuteni kanssa, Emma hyvänä ystävänä kysyi että, miksi en lähtisi au pairiksi, kun lastenhoito kokemusta on kertynyt ja mulla kun ei ole Suomessa mitään mikä pidättelisi tällähetkellä. 

Pyörittelin au pair ajatusta hetken päässäni, keräilin tietoa eri järjestöistä ja koko au pair hommasta + lueskelin muiden au pairien kokemuksia ja tulin vaan vakuuttuneemmaksi siitä, että tää on tehty mua varten ja hyvä tapa miettiä ja etsiskellä puuttuvia palasia ja kaikenlisäksi tedä samalla jotain hyödyllistä. 

Eli siis, blogia olen kirjoittanut siitä asti, kun aloin täyttelemään au pair hakemukseen vaadittavia juttuja. Olen pitänyt tätä tavallaan päiväkirjana itselle, että mitä sitä on tullut tehtyä ja mitä on vielä tekemättä. Kaipailin   hakuprosessin alkuvaiheessa blogia, jossa olisi kerrottu yksityiskohtasesti hakuvaiheista, mutta en tainnut etsiä oikeasta paikasta, kun en sitä löytänyt. Joten päätin tehdä sellaisen itse, jotta voisin jakaa informaatiota eteenpäin ja tästä olisi myöhemmin apua jollekkin muulle :)

Ei mulla varmaan mitään tämän kummallisempaa asiaa ollut. Tosiaan ensiviikon torstaina klo:17.00 mulla on haastattelu ja pistetään peukut ja varpaat pystyyn, että mahdollinen isäntäperhe löytyy mahdollisimman nopeasti, niin pääsis kirjottelemaan teille kaikille kuulumisia ja aupairin arkea Isosta ja upeasta USA:sta :)
vastailen mielelläni kysymyksiin ja vastaanotan mielelläni kokemuksia ja au pair tarinoita. Hyvä sekä huonoja.

-Ida